UUSI INSINÖÖRILEHTI
Tärkein UIL:n vaalitavoitteista:
Alueellisesti korkealaatuinen koulutus turvattava
Pohjois-Suomessa tulee säilyä monialainen korkeakoulukoulutus. Se on yksi keino pitää koulutetut nuoret täällä ja turvata pohjoisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti. Koulutus ei voi olla etelän korkeakoulujen varassa. Sen lisäksi täytyy olla tarjolla valmistuville koulutusta vastaavaa työtä, jotta muuallekin opiskelemaan lähteneet kokisivat tämän pohjoisen kiinnostavana vaihtoehtona ja muuttaisivat valmistuttuaan tänne takaisin. Pohjoisen vetovoimaa on kaikin keinoin lisättävä.
Tärkein oma tavoitteeni
Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on työllisyyden turvaaminen ja parantaminen. Työ on jokaisen ihmisen perusoikeus. Erityisesti huolenani on insinöörien huono ja nopeasti paheneva työtilanne varsinkin täällä Oulun alueella. Tarvitaan nopeasti uusia tuoreita ideoita ja yrityksiä korvaamaan mm. teknologiateollisuuden vähentyneet tai mahdollisesti vähentyvät työpaikat ja estämään työpaikkojen valuminen Suomen rajojen ulkopuolelle.
RANTALAKEUS
Mitä olet tehnyt kotiseutusi ja sen ihmisten hyväksi tähän mennessä?
Olen toisen kauden kunnanvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän pj. sekä palvelulautakunnan vpj. Sitä kautta olen ollut monessa asiassa mukana kehittämässä erityisesti Oulunsalon kunnan asioita mutta myös yhteistyötä alueen eri kuntien kanssa. Palvelulautakunnassa käsitellään mm. päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita, jotka vaikuttavat lähes jokaisen ihmisen arkipäivään.. Tällä hetkellä olen myös uuden Oulun palvelujen järjestäminen-toimikunnan jäsen, jossa mietitään kuntaliitoksen myötä palvelujen järjestäminen ja turvaaminen tasapuolisesti uuden Oulun asukkaille sekä myös koko Oulun seudun yhteistyötä. Olen myös useassa paikassa tuonut esille Oulunsalon ja Kempeleen välisen linja-autoliikenteen parantamista esim. ”kyläminibussilla”. Olen myös elävä esimerkki siitä, että maahanmuuttaja voi olla yhteiskunnan aktiivinen jäsen. Myös eduskunnassa haluan jatkaa pohjoisen asioiden esiintuomista ja niiden puolustamista.
FORUM 24
Mitä tekisin eduskunnassa Oulun seudun hyväksi
Pitäisin esillä koko Pohjois-Suomen ja erityisesti Oulun seudun asioita ja tarpeita. Pohjoisen haja-asutusalueen asiat eivät saa jäädä ruuhka-Suomen jalkoihin, myös täällä tulee tarjota tasapuolisesti palveluita kaikille asukkaille ikään katsomatta.Tärkeää on saada tänne lisää pysyviä työpaikkoja ja vahvistaa joukkoliikennettä esim. kaksoisraide Seinäjoki-Oulu välille. Koulutuspaikan (yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammatilliset oppilatokset) turvaaminen jokaiselle nuorelle on tärkeää nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Tärkein vaalilupaukseni
Lupaan tehdä kovasti työtä, ottaa asioista selvää ja pitää yhteyttä äänestäjiini.
OULUN SEUTU
Olen oulunsalolainen toisen kauden kunnanvaltuutettu ja Vihreän valtuustoryhmän pj. sekä palvelulautakunnan vpj. Näissä tehtävissä kautta olen ollut monessa asiassa mukana kehittämässä erityisesti Oulunsalon kunnan asioita mutta myös yhteistyötä alueen eri kuntien kanssa. Palvelulautakunnassa käsitellään mm. päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita, jotka vaikuttavat lähes jokaisen ihmisen arkipäivään. Tällä hetkellä olen myös uuden Oulun palvelujen järjestäminen-toimikunnan jäsen, jossa mietitään kuntaliitoksen myötä palvelujen järjestäminen ja turvaaminen tasapuolisesti uuden Oulun asukkaille sekä myös koko Oulun seudun yhteistyötä.
Haluan puolustaa tasa-arvoista ja suvaitsevaa pohjoista. Se tarkoittaa, että kaikilla, riippumatta iästä tai yhteiskunnallisesta asemasta, on oikeus hyviin peruspalveluihin, koulutukseen, työhön ja toimeentuloon sekä sitä, että maahanmuuttajat ovat pysyvä osa yhteiskuntaa. Olenhan elävä esimerkki siitä, että myös maahanmuuttaja voi olla yhteiskunnan aktiivinen jäsen. Myös ympäristöstä tulee pitää hyvää huolta, jotta siitä olisi iloa vielä seuraavillekin sukupolville. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme nuorta
RANTALAKEUS
”Miten tukisit nuorten sitoutumista Rantalakeuden alueeseen?”
Yksi tärkeimmistä tekijöistä on se, että nuorille on tarjolla tarpeellinen määrä koulutuspaikkoja. Jokaisen nuoren tulee saada jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on tällä alueella laadukasta, mikä osaltaan lisää tänne sitoutumista. Esim. Keski-Euroopassa ihaillaan täällä luonnollisena osana koulutukseen kuuluvaa työssäoppimista, mikä osaltaan edistää työllistymistä. Myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston pysyminen alueella on turvattava.
Koulupaikatkaan eivät pelkästään riitä, jos ammattiin valmistumisen jälkeen ei ole tarjolla työpaikkoja. Työttömille nuorille tulee tarjota harjoittelupaikkoja yrityksiin entistä enemmän, jotta he saavat työkokemusta ja sitä kautta työllistyvät paremmin. Nykyisen korkean nuorisotyöttömyyden aikana on luonnollista, että nuoret muuttavat työn perässä sinne, missä sitä on tarjolla. Se on parempi vaihtoehto kuin jäädä tänne ilman työtä, kun vielä perhe tai lapset eivät sido mihinkään.
Toisaalta nuorten pitää saada myös katsoa millaiselta maailma muualla näyttää. Voi olla hyvä, että haetaan opiskelupaikka myös muualta päin Suomea tai vaikka ulkomailta asti. Tällä tavalla saadut uudet kokemukset avartavat ajattelua ja voihan olla, että sitä kautta nuoret huomaavat ne oman kotiseudun parhaat puolet ja palaavat valmistuttuaan tänne takaisin. Siksi onkin tärkeää, että myös jatkossa työtä on tarjolla takaisin palaaville ja että alue tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön lapsille ja lapsiperheille.
Kysymys:
Mitä mieltä olet Suomen panostuksesta yli-mitoitettuihin päästömääräyksiin, kun vieressä Venäjä tupruttaa savua joka piipusta täysillä, lähes sellaisenaan? Venäjällä on yli 10 kaupunkia, jotka
saastuttavat enemmän, jopa kymmenkertaisesti, kuin koko Suomi? Pitääkö meidän olla Euroopan esimerkki, saastuttaja-esimerkin sylissä? Eikö Venäjän saaste tule rajan yli, onko meillä tämä liika sterilismi perusteltua?
Vastaus:
Kyllä, kaikkien pitää vähentää päästöjä, niin Suomen kuin myös Venäjän, ennemmin tai myöhemmin. Jos kaikki ajattelisivat kysyjän lailla, eihän kenenkään tarvitsisi tehdä mitään millekään. Ei Suomi suinkaan mikään esimerkkimaa ole, monet maat ovat tässäkin edellä. Mm. Britannian, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Portugalin ja Espanjan ympäristöministerit ovat esittäneet EU:n vuodeksi 2020 asetetun päästövähennystavoitteen kiristämistä 20 prosentista 30 prosenttiin, Suomi ei tuossa joukossa ikävä kyllä ole.
Sitoutuminen 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen kannustaisi myös yrityksiä löytämään vähäpäästöisiä ratkaisuja, jotka ovat tulevaisuudessa välttämättömiä. Mitä enemmän ja mitä nopeammin pystymme itse päästöjä vähentämään, sitä enemmän voimme esimerkiksi kehittää ja myydä päästöjä vähentävää teknologiaa vaikka naapurillemme Venäjälle ja siten parantaa myös työllisyyttä.
Suomeen tulee saada myös ilmastolaki, jossa asetetaan kansalliset päästörajat. Usein Suomen hitautta tässä asiassa perustellaan sillä, että meillä on kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa päästöjen vähentäminen on onnistunut pitkistä etäisyyksistä ja samanlaisesta ilmastosta huolimatta. Yleisesti ottaen edistykselliset maat panostavat yleensä myös ympäristön kannalta kestävän yhteiskunnan rakentamiseen.