Aika ajoin tiedotusvälineissä kumpuaa rasismi-keskustelu. Keskustelun virittäjänä toimii milloin rikollisuus milloin karamellipaperit.  On hyvä, että asiasta keskustellaan ja herätellään ihmisiä pohtimaan omia asenteitaan erilaisuutta kohtaan. Kuitenkin muutamia mielestäni kummallisia piirteitä näihin keskusteluihin usein liittyy.
 

 Rasismi-keskusteluun liitetään usein erilaisia katugallupeja siitä, esiintyykö Suomessa rasismia. Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys. Kysymykseen vastaajat ovat kuitenkin usein pelkästään syntyperäisiä suomalaisia. Ja kuinka ollakaan, usein vastauksena on, etteivät he ole ainakaan huomanneet mitään tai etteivät lakupekka – kääreet loukkaa heitä.
 

Toinen asia, joka näissä keskusteluissa varsin usein tulee esille, on se, että ulkomaalainen tai ulkomaalaiselta näyttävä on sama kuin pakolainen. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ulkomaalaisista on kuitenkin vain osa.  Pakolaisuuden lisäksi maahanmuuton syitä ovat myös mm. avioliito, työ tai opiskelu.
 

Usein puhutaan myös siitä, että ulkomaalaisten on liian helppo päästä Suomeen.  Tässäkin asiantuntijoina ovat yleensä ne, jotka eivät itse henkilökohtaisesti ole joutuneet kokemaan tähän asiaan liittyvää paperisotaa ja viranomaisten välillä kielteisiäkin asenteita.
 

Oikeampi kuva rasismista tämän päivän Suomessa saataisiin kysymällä asiaa suoraan niiltä, jotka siihen todellisuudessakin törmäävät eli maahanmuuttajilta ja erityisesti niiltä, jotka poikkeavat ulkomuodoltaan suomalaisista. Vastaukset olisivat taatusti erilaisia, ikävä kyllä.